© © ©

Talli historia - näin kaikki alkoi


Kaikki starttasi vuodesta 2004, kun sain joululahjaksi kaupasta ostetun keppihevosen. Sen nimeksi tuli Pyry, ja se oli suomenhevonen. Pyryllä keppistely jäi ani harvoiksi kerroiksi. Vuonna 2005 kiinnostus keppihevosiin kasvoi. Teimme kaverini kanssa sukkakeppareita käsin kuusi. Niillä ratsastettiin säännöllisesti, ja ne asusteli kaverini pyörävarastossa. Jälleen keppistely jäi. 2006 vuonna pidin taukoa. 2007 vuoden jälkeen keppistely hyrähti käyntiin jälleen. Serkkuni vei minut mukaan katsomaan Ansun kepparitallia (toimii nykyään nimellä kht-mystical) Ja talli oli mukava. Aloin hoitamaan erästä arabitammaa, ja niin aloin käydä säännöllisesti sovittuina päivinä hoitamassa ja ratsastamassa. Kiinnostuimme serkkuni kanssa perustamaan oman kepparitallin ja niin syntyi Tahtikepparit. Keppareita löytyi huima läjä, peräti 30 keppihevosta. Niillä jaksoimme ratsastella vuoden 2008 loppupuolelle. Ennen uutta vuotta 2009, serkkuni sanoi kiinnostuksensa lopahtaneen. Joten touhu loppui hetkeksi siihen. Huhtikuussa uusi innostus nousi jälleen pintaan, niimpä pohdin pääni puhki, perustaisiko uudelleen keppihevostallin.... Päivä syntymäpäivieni jälkeen 4. huhtikuuta tulos oli lopulta, kht-humppa!

Talli



Talli sijaitsee Helsingissä, joten ei siitä sen enempää. (Tarkempaa osoitetta voi kysyä sähköpostilla) Humppa on pientalli, joten keppihevosia ei tule olemaan isoa katrasta. Kepikkäät asustavat lämmitetyssä varastotilassa. Siellä niille on tulossa jokaiselle oma nimetty karsinansa. Talli on nimittäin vielä keskeneräinen. Keppihevoset saavat jokapäiväiset ruokansa, yleensä 2 kertaa päivässä. Aamulla / aamupäivällä heinää / kauraa. Päivällä ruohoa (esim. laitumella) Iltapäivällä leseitä, pellettejä yms. Illalla kauraa. Lisää tallista ynm. toiminnasta voi lukea kategoriasta "toiminta"

Tilat



Tallin lisäksi tiloihin kuuluu vaikka mitä. Keppihevosille löytyy yksi iso laidun ja yksi hiekkapohjainen tarha. Ratsastukseen käytämme etupihan hiekkapohjaista aluetta, sekä takapihan suurta nurmialuetta. Välillä kylminä vuodenaikoina vetäydymme pieneen harjoitusmaneesiin ratsastelemaan (pressusta tehty). Estekalusto on pienen puoleinen, ja esteet ovat lähinnä kiinteitä maastoesteitä. Kenttäesteitä on juuri parasta aikaa rakenteilla. Maastomahdollisuudet ovat monipuoliset! Käymme pururadan metikössä, pienessä lehdossa ja joen varrella maastoilemassa. Maastomaisemiimme ei ehdi kyllästyä, sillä aina silloin tällöin tulee löydettyä pari uutta maastoreittiä taikka polkua.

- Isku